Liiketoiminta ja -suunnitelma

 

Liiketoiminnan tarkoitus on tuottaa voittoa. Liiketoiminnan tukemiseksi on määritetty erilaisia prosesseja ja toimintatapoja. Liiketoimintasuunnitelman tarkoitus on määrittää liiketoimintaa käytännön tasolla ja antaa kuva sen kannattavuudesta kirjallisesti. Liiketoimintaa on välttämätöntä suunnitella, että sen onnistumista ja suuntaa voidaan seurata ja tarpeellisia muutoksia ja toimenpiteitä voidaan tehdä sen kannattavuuden takaamiseksi. Liiketoimintasuunnitelmassa määritellään kattavasti, mitä tavoitteita yrityksellä on, kuinka niitä lähdetään tavoittelemaan ja millaisessa toimintaympäristössä.

Liiketoimintasuunnitelmassa kuvataan yksityiskohtaisesti sekä taloudellisia että toiminnallisia tavoitteita. Suunnitelmassa kuvataan muun muassa liiketoiminnalle välttämättömiä ja tarvittavia investointeja sekä myös tuottoja, esimerkiksi kassavirtaa, rahoituslaskelmia ja ylipäätänsä tulosbudjettia pidemmällä aikavälillä. Hyvään suunnitelmaan sisältyy myös riskien hallintaa ja asiakkaiden segmentointia markkinointiaseman varmistamiseksi. Riskejä voidaan hallita esimerkiksi yrittäjän ja työntekijöiden kouluttamisella, toimivalla markkinointisuunnitelmalla ja erilaisten bisnesstrategioiden määrittämisellä. Kaikkiin riskitekijöihin ei voi itse vaikuttaa. Hyvä suunnitelma kuitenkin vastaa myös siihen, kuinka toimitaan itse liiketoiminnasta johtumattomasta riskitilanteessa.

Liiketoimintasuunnitelma ja -strategia mielletään usein isompien yritysten jutuksi. se on kuitenkin erinomainen työkalu myös pienille yrityksille. Sen avulla tulosta ja kehityksen suuntaa voidaan seurata itse määritettyjen tavoitteiden ja päämäärien puitteissa. Lisäksi se toimii apuna esimerkiksi toiminnan aloittaessa lainaneuvotteluissa, kun tilinpäätöstietoja ei ole vielä käytettävissä. Starttirahaa haettaessa liiketoimintasuunnitelma on myös välttämätön.

Liiketoimintaa voidaan harjoittaa useassa eri muodossa. Yritysmuodoksi on mahdollista valita avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, yksityinen elinkeinon harjoittaja, osuuskunta ja osakeyhtiö. Näitä kaikkia koskevat omat erityissäädöksensä esimerkiksi liiketoiminnan luonteen ja tarkoituksen, siihen osallistuvien henkilöiden ja verotuksen osalta.

Yksityinen elinkeinonharjoittaja perustaa yleensä toiminimen. Toiminimen voi perustaa yksin tai yhdessä puolison kanssa. Toiminimeä kuvaa yleensä vähäinen pääoman tarve ja se, että yrittäjä vastaa riskistä omalla omaisuudellaan. Toisaalta hän tekee kaikki päätökset itse. Osa voitosta verotetaan pääomatulona ja osa ansiotulona.

Avoimessa yhtiössä on vähintään kaksi vastuun jakavaa yhtiömiestä. Vastuu ja päätökset tehdään yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Tulos jaetaan, minkä jälkeen yhtiömiehiä verotetaan kuten yksityistä elinkeinon harjoittajaa. Avoimelle yhtiölle ominaista on, että yhtiömiesten välinen luottamus luo edellytykset kannattavalle liiketoiminnalle.

Kommandiittiyhtiössä on vähintään yksi vastuullinen ja yksi hiljainen yhtiömies. Vastuullinen yhtiömies vastaa riskistä omaisuudellaan ja tekee päätökset. Yhtiömiehet vastaavat pääomasta osuuksillaan yhtiösopimuksen mukaisesti. Voitto jaetaan yhtiömiesten kesken, minkä jälkeen heitä verotetaan yksityisinä elinkeinonharjoittajina: osa pääoma ja osa ansiotulona. Kommandiittiyhtiö sopii esimerkiksi pienille pk-yrityksille. Sen luonteeseen kuuluu myös yhtiömiesten saumaton yhteistoiminta ja luottamus.

Osakeyhtiö sopii yritysmuodoksi, kun vaaditaan paljon pääomaa. Sen hallinta on kankeampaa kuin yksityisen elinkeinonharjoittajan. Osakeyhtiössä päätökset tekee yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Osakkeenomistajat jakavat vastuun omistamansa osakepääoman määrällä. Osakeyhtiö maksaa tuloksestaan veroa 20 prosenttia. Osakkeenomistajat saavat korvauksena osinkotuloja ja palkkatuloja työpanoksensa mukaan. Näitä koskee oma lainsäädäntönsä.

Osuuskunta poikkeaa muista yritysmuodoista siinä, ettei sen ensisijainen tarkoitus ole tuottaa voittoa vaan palveluja jäsenilleen. Osuuskunnan pääoma koostuu osuusmaksuista eikä sillä ole varsinaista pääomaa. Osuuskunnassa päätöksistä vastaa osuuskunnan kokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Jäsenet vastaavat riskistä oman osuutensa mukaisesti. Osuuskunnan jäsenet saavat korvaukset korkoina, palkkatuloina ja ylijäämän palautuksina. Osuuskunta maksaa tuotostaan veroa 20 prosenttia.

Yritysmuodon valintaan vaikuttavatkin näin ollen useat eri seikat. Niitä ovat muun muassa perustettavan liiketoiminnan luonne, perustajien ja toimintaan osallistuvien lukumäärä ja vastuukysymykset, verotus ja pääoman tarve. Voit lukea lisää aiheesta patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Viimeisimmät artikkelit

Bisnes

Kategoriat